Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
- Johdanto
- Lainsäädäntö
- Jakelu ja päivittäminen
- Kohteen perustiedot
- Organisaatio
- Riskien arviointi
- Turvallisuusjärjestelyt
- Muut järjestelyt
- Toimintaohjeita
- Turvallisuusorganisaatio
- Avun hälyttäminen
- Tiedottaminen onnettomuus- ja kriisitilanteissa
- Sairauskohtaus tai tapaturma
- Tulipalo
- Toimenpiteet hätäpoistumistilanteessa
- Toiminta kokoontumispaikalla
- Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
- Vesivahinko
- Väkivallan uhatessa
- Pommiuhka
- Yleinen vaaramerkki
- Sähkökatkot
- Kynttilöiden turvallinen polttaminen
- Väestönsuojelu
- Suojaväistö
- Irtaimiston säilytys
Johdanto
Pelastussuunnitelman tarkoituksena on herättää työntekijöiden, ohjaajien ja seurakuntalaisten mielenkiintoa turvallisuusasioita kohtaan ja antaa heille tietoa kiinteistön turvallisuuteen liittyvissä asioissa normaali- ja poikkeusoloissa sekä selkeyttää toimintaohjeita vaaratilanteiden, onnettomuuksien, suuronnettomuuden ja poikkeusolojen varalta.
Oikeat ensitoimenpiteet ennen ammattiauttajien saapumista ovat ratkaisevan tärkeitä esimerkiksi sairaskohtaus-, palo- tai vesivahinkotilanteessa. Onnistuneet ensitoimenpiteet vähentävät onnettomuuden seurauksena syntyviä vahinkoja merkittävästi - ääritilanteessa antavat lähimmäiselle elämän takaisin. Meistä jokainen on velvollinen toimimaan ja auttamaan omien kykyjensä mukaan.
Oulun seurakuntayhtymä
Lainsäädäntö
Pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus perustuu pelastuslain (PeL 379/2011) sekä pelastusasetuksen (PeA 40772011) vaatimuksiin omatoimisesta varautumisesta. Säädösten tavoitteena on ihmisten oman toiminnan sekä viranomaistoiminnan menetelmin vähentää tulipalojen, tapaturmien ja muiden vaaratilanteiden määrää siten, että väestön terveys, omaisuus, työpaikat, toimeentulo, tuotannon jatkuvuus ja puhdas ympäristö kyetään turvaamaan kaikissa olosuhteissa sekä normaali- että poikkeusoloissa.
Pelastussuunnitelma on kirjoitettu dokumentti siitä, kuinka leirikeskus varautuu toimimaan erilaisissa onnettomuus-, vaara- tai vahinkotilanteissa ja kuinka se organisoi onnettomuuksia ehkäisevän toiminnan. Järjestelyjen lähtökohtana ovat uhkakuvat sekä niistä johdettujen riskien arviointi ja hallinta. Tässä kiinteistössä suunnitteluvelvoitteen määräytymiseen on vaikuttanut seuraavat pelastuslain kohdat: 14 §,15 §,16 §.
Jakelu ja päivittäminen
Suunnitelma on tarkastettava vähintään kerran vuodessa sekä toiminnan oleellisesti muuttuessa. Pelastusviranomaisia täytyy pitää ajan tasalla suunnitelmasta ja sen oleellisista päivityksistä.
Päivittäminen
Suunnitelmapäivityksestä vastaa: Seurakuntamestarit
Omatoiminen suunnitelman tarkastus tehdään vuosittain. Kukin seurakunta pitää ajantasalla pelastussuunnitelmassa esitettyjen vastuuhenkilöiden ja toimintojen oikeellisuuden, tarvittaessa päivittää päivitysoikeuksiensa laajuudessa sekä ilmoittaa muista tarvittavista muutoksista turvallisuuspäällikölle.
Päivitystä valvoo ja ohjaa seurakuntayhtymän turvallisuuspäällikkö.
Jakelu
Suunnitelma löytyy MSTC-pelastussuunnitelmatyökalusta. Pelastussuunnitelman pääsee lukemaan seurakuntayhtymän kotisivuilta tai kiinteistön ohjetaulussa olevan QR-koodin kautta.
Kohteen perustiedot
Leirikeskuksessa järjestetään nuorille rippikoululeirejä. Lisäksi nuorille järjestetään vaellus-, hiihto- ja lasketteluleirejä, yms. Eri retkille ja leireille osallistuvat henkilöt ovat ikäjakaumaltaan lapsista vanhuksiin sisältäen myös diakonian erityispalveluihin kuuluvia ryhmiä. Leirien ajan keittiö on usein toiminnassa
Perustiedot
| Kiinteistön nimi | Juuman leirikeskus |
|---|---|
| Kiinteistön osoite |
Juumantie 126 93900 KUUSAMO |
| Rakennusten määrä | 2 |
| Kiinteistön omistaja |
Oulun seurakuntayhtymä
puh. 083161300 http://www.oulunseurakunnat.fi |
| Rakentamisvuosi | 1952 |
|---|---|
| Pinta-ala | 707 m² |
| Kerrokset | 2 |
| Rakennusmateriaali | Puu |
| Käyttötarkoitus | Majoitustila |
| Rakentamisvuosi | 1998 |
|---|---|
| Pinta-ala | 141 m² |
| Kerrokset | 1 |
| Rakennusmateriaali | Puu |
| Käyttötarkoitus | Majoitustila |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjois-Pohjanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 35 minuuttia.
| Kiinteistönhoito | Kiinteistöpalvelut puh. 0443161730 päivystys 0504657678 |
|---|---|
| Talvikunnossapito | ISS Palvelut Oy puh. 0504657678 |
| Sähköntarjoaja |
Fortum Oyj
puh. 020019000 |
| Vesiyhtiö |
Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta
puh. 0207414900 päivystys 0207414929 http://www.kuusamonevo.fi/ |
| Kokoontumispaikka | Tienlaidassa pihalle tulon lähellä. |
| Lämmitysmuoto | Öljy |
| Veden pääsulku | Lämmönjakohuoneessa päärakennuksen kellarissa. Päävesisulku sijaitsee kattilahuoneen ovesta mentäessä vasemmalla. Lämmönjakohuoneesta jakautuu lämmin käyttövesi ja patteriverkoston lämmitys kaikkiin kiinteistöihin.
Kylmän käyttöveden katkaisu Riekon lämmönjakokeskuksessa. Kiinteistöhuolto vastaa vesien katkaisusta kiinteistössä. |
| Lämmönjakohuone | Lämmönjakokeskus Riekon päädyssä, käynti ulkokautta
Päärakennuksen kellarissa |
| Sähköpääkeskus | Päärakennus: Koppelon toimistossa
Riekko: Riekon vasemmassa tuulikaapissa |
| Ilmanvaihtokoneet |
Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Ensimmäinen kerros
Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Kellarikerroksessa Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Keittiö |
| Ilmanvaihdon hätä-seis |
Päärakennuksen ja majoitusosa Koppelon ensimmäisen kerroksen ilmanvaihdon hätä-seis-painike pääsisäänkäynnin yhteydessä Riekossa ei painiketta, ilmanvaihdon ohjauksen sijainti pääoven lähellä käytävällä olevassa kaapissa Päärakennuksen ja majoitusosa Koppelon kellarikerroksen ilmanvaihdon hätä-seis-painike Koppelon toimistossa Päärakennuksen keittiön poistoilmakoneelle ei ole hätä-seis-painiketta, poisto katkaistaan keittiön sähkötaululta |
Henkilömäärät
| Päivällä | Illalla | Yöllä | |
|---|---|---|---|
| Arkisin | 191 | 191 | 65 |
| Koppelo ruokasali max. 66 henkilöä, Koppelo majoitustilat max. 36 henkilöä, Riekkko majoitustilat max. 29 henkilöä, Riekko kokoontumistila max. 60 henkilöä | |||
| Viikonloppuisin | 191 | 191 | 65 |
| Koppelo ruokasali max. 66 henkilöä, Koppelo majoitustilat max. 36 henkilöä, Riekkko majoitustilat max. 29 henkilöä, Riekko kokoontumistila max. 60 henkilöä | |||
Kiinteistön huoltotoimenpiteet
- Kiireelliset kiinteistöhuoltotyöt hoidetaan arkena kiinteistöpalveluiden kautta.
- Kiireettömät kiinteistöhuoltotyöt hoidetaan aina palvelupyynnöllä.
- Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä kiinteistöhuoltotöissä otetaan yhteyttä päivystysnumeroihin (Katso luku 5.4.).
- Viikonloppuisin tilatuista kiireellisistä kiinteistöhuoltotöistä (esimerkiksi viemärihuolto) ilmoitetaan palvelupyynnöllä kiinteistöpalveluihin.
- Mahdolliset siivouksen tai kiinteistöhuollon reklamaatiot ilmoitetaan palvelupyynnöllä.
Organisaatio
Turvallisuushenkilöstö
Onnettomuuksien ja vahinkojen ennaltaehkäisystä sekä pelastus-, ensiapu- ja muista kiireellisistä tehtävistä vastaavat seurakunnan turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstöllä on jokaisella oma tehtävänsä, jonka he hoitavat muun työnsä ohella. Henkilöstön tulee perehtyä huolellisesti seurakunnan pelastussuunnitelmaan, omaan tehtäväkuvaukseen ja annettuihin turvallisuusohjeisiin ja toimia niiden mukaan sekä normaaliaikana, että onnettomuuden sattuessa.
Myös jokaisen seurakunnan henkilön tulee toimia annettujen ohjeiden mukaan, ylläpitää ja edistää seurakunnan turvallisuuskulttuurin muodostumista ja tarvittaessa ehkäistä vahingon syntyminen tai rajoittaa vahingon laajuutta. Seurakunnan johdon tulee omalta osaltaan mahdollistaa turvallisuuteen tähtäävä toiminta antamalla turvallisuushenkilöstölle riittävä toimintavapaus tehtävien suorittamiseen.
Turvallisuushenkilöstön tehtävät
Yhteisen seurakuntaneuvoston päätöksellä (8/25.5.2005 § 200 liite 51) on yhtymään nimetty pelastusorganisaatio.
Turvallisuusjohtaja (yhtymäjohtaja) Antaa edellytykset turvallisuustoiminnan luomiselle ja ylläpitämiselle. Määrittelee osaltaan turvallisuustoiminnan tavoitteet yhdessä turvallisuuspäällikön kanssa. Antaa turvallisuushenkilöstölle taloudelliset toimintaresurssit. Päättää laajoissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa toiminnan muutoksista.
Turvallisuuspäällikkö
Johtaa turvallisuustoimintaa ja vastaa siitä, että tilat pysyvät säädösten, määräysten ja ohjeiden edellyttämässä kunnossa.
Pitää yhteyttä alan viranomaisiin ja osallistuu tarkastuksille.
Määrittelee osaltaan turvallisuustoiminnan painopistealueet.
Vastaa turvallisuusmateriaalin hankkimisesta ja ylläpitämisestä.
Arvioi turvallisuustoiminnan tuloksellisuutta ja raportoi toiminnastaan johdolle.
Johtaa turvallisuushenkilöstön toimintaa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa
Turvallisuusvalvoja (leirihenkilöstö) Huolehtii päivittäisen palo- ja henkilöturvallisuuden sekä muun pelastus- / turvallisuustoiminnan ylläpitämisestä. Huolehtii pelastus-, sammutus-, ensiapu- tai muiden toimenpiteiden käynnistämisestä onnettomuus- tai vahinkotilanteissa. Poistuu itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan (evakuointitilanne). Huolehtii pelastus- / turvallisuustoimintaan liittyvän valmiuden ylläpitämisestä alueellaan. Perehdyttää leiriläiset leirin/tapahtuman turvallisuusjärjestelyihin ja toimintaan onnettomuustilanteissa. Kehittää ja tekee esityksiä turvallisuuden kehittämiseksi.
Turvallisuushenkilöstön koulutus ja tiedotus
Yhtymän palveluyksiköiden ja seurakuntien järjestämien tilaisuuksien vastuuhenkilöille koulutetaan pelastussuunnitelman sisältö. Kun henkilöt liikkuvat eri kohteissa, lukevat he ennen tilaisuuden alkua aina kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat.
Yhtymään tulevan uuden työntekijän perehdyttäjän tulee esitellä tarkasti sen kiinteistön pelastussuunnitelma, missä henkilö pääasiassa työskentelee. Jos työntekijän työnkuva edellyttää työskentelyä useissa kiinteistöissä, tutustuu hän niiden pelastussuunnitelmiin oma-aloitteisesti.
Leireille tulevat henkilöt perehdytetään aina leirin turvallisuusohjeisiin.
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
| Johdon edustaja |
Aarne Kiviniemi Oulun seurakuntayhtymä puh. 0505223285 aarne.kiviniemi@evl.fi |
|---|---|
| Turvallisuuspäällikkö |
Jukka Rönkönharju Oulun seurakuntayhtymä puh. 0408477641 jukka.ronkonharju@evl.fi |
| Turvallisuusvastaava |
Riikka Saarela Oulun seurakuntayhtymä puh. 0443161555 riikka-kaisa.saarela@evl.fi |
| Turvallisuusvalvoja |
Leirin johtaja Oulun seurakuntayhtymä |
Kiinteistön tärkeät numerot
| Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
|---|---|---|---|
| Omatoiminen huolto | Kiinteistöpalvelut | 0443161730 | 0504657678 |
| Nimi | Puhelinnumero | Päivystysajat | |
|---|---|---|---|
| Huoltopäivystys | ISS Palvelut Oy | 0504657678 | Työajan ulkopuolella |
| Huoltopäivystys | Viemärihuolto | 0504657678 | Työajan ulkopuolella |
| Käsisammutin: Huoltohenkilö | Kone Pajula Oy | 0207558666 | |
| Pikapaloposti: Huoltohenkilö | Kone Pajula Oy | 0207558666 | |
| Sähköhuolto | Fortum | 0800195011 | Jatkuva päivystys |
Muut tärkeät numerot
| Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
|---|---|---|
| Hätänumero | 112 | 24 h |
| Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Riskien arviointi
Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.|
Riski Syyt |
Seuraukset | Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt |
|---|---|---|
|
Myrskyvauriot Erilaiset luonnonilmiöt |
Sähkökatkot, omaisuusvahingot, henkilövahingot, kuolema |
|
|
Rikos Ilkivalta, murtautuminen, varkaus, väkivalta, uhkailut, tuhopoltto, päihtyneet henkilöt, tietojärjestelmien haittaohjelmat, tietovuodot |
Omaisuusvahingot, henkilövahingot |
|
|
Sairaskohtaukset Leiriläisiä runsaasti, joilla saattaa olla perussairauksia |
Henkilövahingot, kuolema |
|
|
Tapaturmat Kaatumiset, kompastumiset, liukastumiset |
Henkilövahingot, kuolema |
|
|
Tulipalovaarat Oikosulut, rikkinäisen sähkölaitteen aiheuttama palo, vioittuneet jatkojohdot, rasva- tai muu palo keittiössä, huolimaton tupakointi, tuhopoltto, kynttilöiden ja roihujen polttaminen, nuotiopaikalta levinnyt maastopalo |
Omaisuusvahingot, savuvahingot, henkilövahingot, kuolema |
|
|
Vesivahingot Putkirikko, rankkasade, rakenteiden vesitiiviyden pettäminen, rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma, pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen, pakkasen aiheuttamat vahingot, ilkivalta |
Omaisuusvahingot |
|
Turvallisuusjärjestelyt
Sammutuskalusto
| Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
|---|---|---|
| Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Saunan käytävällä, oleskelutilojen ulko-ovilla, ruokasalissa, päärakennuksen keskikäytävällä, Koppelon ulko-ovien vieressä, pukuhuoneissa | Käsisammutin | 6-12 kg jauhesammuttimia |
| Riekko, Oikeanpuoleisen sisäänkäynnin tuulikaapissa | Käsisammutin | 6 kg jauhesammutin |
| Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Majoitusosan käytävällä ja kellarikerroksessa | Pikapaloposti | |
| Riekko, Oikeanpuoleisen sisäänkäynnin tuulikaapissa | Pikapaloposti | |
| Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Majoitusosan sisäänkäynnin yhteydessä, keittiön edustalla | Sammutuspeite | Tulivex-sammutuspeite |
| Riekko, Salin seinällä | Sammutuspeite | Tulivex-sammutuspeite |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Turvalaitteet
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
| Sijainti | Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Poistumisovilla |
|---|---|
| Kuvaus | Poistumis- ja merkkivalot |
| Kattavuus | Koko kiinteistö |
| Sijainti | Riekko, Poistumisovilla |
|---|---|
| Kuvaus | Poistumis- ja merkkivalot |
| Keskuksen sijainti | Lämmönjakohuoneessa |
| Kattavuus | Koko kiinteistö |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: Päärakennuksen ja majoitusosa Koppelon ensimmäisen kerroksen ilmanvaihdon hätä-seis-painike pääsisäänkäynnin yhteydessä , Riekossa ei painiketta, ilmanvaihdon ohjauksen sijainti pääoven lähellä käytävällä olevassa kaapissa , Päärakennuksen ja majoitusosa Koppelon kellarikerroksen ilmanvaihdon hätä-seis-painike Koppelon toimistossa, Päärakennuksen keittiön poistoilmakoneelle ei ole hätä-seis-painiketta, poisto katkaistaan keittiön sähkötaululta
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ensiapukoulutusta on järjestetty.
- Ambulanssi ohjataan:
Riekon edestä.
Tehdystä hätäilmoituksesta tai pelastusviranomaisten paikalle tulosta seurakuntamestari tai toiminnan vastuuhenkilö ilmoittaa jollekin seuraavista henkilöistä:
.
Yhtymäjohtaja, puh 0505223285
Viestintäjohtaja, puh 0405462713
Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, puh 0405747168
Turvallisuuspäällikkö, puh 040 847 7641 - Ensiaputarvikkeista vastaa: Jukka Rönkönharju puh. 0408477641.
| Tarvike | Sijainti |
|---|---|
| Ensiapulaukku | Koppelon toimisto |
Paloturvallisuus
Palovaroitin
Palovaroittimien tehtävänä on varoittaa alkavasta tulipalosta. Näin alkavan palon tukahduttaminen, muiden varoittaminen ja pelastautuminen on mahdollista.
| Sijainti | Päärakennus ja majoitusosa Koppelo |
|---|---|
| Kattavuus | Koko kiinteistö |
| Laitteiston malli | Verkkovirta |
| Hälytyksen tyyppi | Ohjautuu vartiointiliikkeeseen |
| Sijainti | Riekko |
|---|---|
| Kattavuus | Koko kiinteistö |
| Laitteiston malli | Verkkovirta |
| Hälytyksen tyyppi | Paikallinen hälytys |
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
| Sijainti | Palo-oven tyyppi | Kerros |
|---|---|---|
| Päärakennus ja majoitusosa Koppelo | E15 | |
| Päärakennuksen (Koppelo) eteisaulan ja oleskelutilan välisessä aukossa on liukuovi. Liu-kuovi on palo-ovi, joka sulkeutuu automaattisesti kun lämpötila nousee +50 celsius-asteeseen | ||
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
| Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
|---|---|
| Päärakennus ja majoitusosa Koppelo | Kellari: 2 poistumistietä toinen suoraan ulos kiinteistön päädystä ja toinen rappujen kaut-ta pääovesta etupihalle Ruokasali: 2 poistumistietä (kiinteistön eteen) 2 kpl poistumisteitä ( kiinteistön eteen ja kiinteistön pihan puoleiseen päätyyn) Jokainen majoitustila on varustettu hätäpoistumismahdollisuudella ikkunan kautta. |
| Riekko | 2 kpl poistumisteitä ( kiinteistön eteen) Jokainen majoitustila on varustettu hätäpoistumismahdollisuudella ikkunan kautta. |
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:
Jukka RönkönharjuOulun seurakuntayhtymä
puh. 0408477641
jukka.ronkonharju@evl.fi
Aapo Korteniemi
Oulun seurakuntayhtymä
puh. 0443161730
aapo.korteniemi@evl.fi
Muut järjestelyt
Ilmanvaihtokone
| Sijainti | Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Ensimmäinen kerros |
|---|---|
| Kuvaus | Ilmastointikone |
| Hätä-seis-painikkeen sijainti | Päärakennuksen ja majoitusosa Koppelon ensimmäisen kerroksen ilmanvaihdon hätä-seis-painike pääsisäänkäynnin yhteydessä |
| Sijainti | Riekko |
|---|---|
| Kuvaus | Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Huippuimuri |
| Hätä-seis-painikkeen sijainti | Riekossa ei painiketta, ilmanvaihdon ohjauksen sijainti pääoven lähellä käytävällä olevassa kaapissa |
| Sijainti | Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Kellarikerroksessa |
|---|---|
| Kuvaus | Ilmanvaihtokone |
| Hätä-seis-painikkeen sijainti | Päärakennuksen ja majoitusosa Koppelon kellarikerroksen ilmanvaihdon hätä-seis-painike Koppelon toimistossa |
| Sijainti | Päärakennus ja majoitusosa Koppelo, Keittiö |
|---|---|
| Kuvaus | Poistoilma |
| Hätä-seis-painikkeen sijainti | Päärakennuksen keittiön poistoilmakoneelle ei ole hätä-seis-painiketta, poisto katkaistaan keittiön sähkötaululta |
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Huomiothan, että kiinteistön pohjakuva löytyy Liitteet -välilehden alta. Pohjakuvasta löytyvät kaikki kiinteistön keskeisimmät turvallisuusjärjestelyt.
Turvallisuusorganisaatio
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
| Johdon edustaja |
Aarne Kiviniemi Oulun seurakuntayhtymä puh. 0505223285 aarne.kiviniemi@evl.fi |
|---|---|
| Turvallisuuspäällikkö |
Jukka Rönkönharju Oulun seurakuntayhtymä puh. 0408477641 jukka.ronkonharju@evl.fi |
| Turvallisuusvastaava |
Riikka Saarela Oulun seurakuntayhtymä puh. 0443161555 riikka-kaisa.saarela@evl.fi |
| Turvallisuusvalvoja |
Leirin johtaja Oulun seurakuntayhtymä |
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Riekon edestä.
Tehdystä hätäilmoituksesta tai pelastusviranomaisten paikalle tulosta seurakuntamestari tai toiminnan vastuuhenkilö ilmoittaa jollekin seuraavista henkilöistä:
Yhtymäjohtaja, puh 0505223285
Viestintäjohtaja, puh 0405462713
Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, puh 0405747168
Turvallisuuspäällikkö, puh 040 847 7641
Tiedottaminen onnettomuus- ja kriisitilanteissa
- Onnettomuuksista tiedottaa julkisuuteen poliisi tai palokunta
- Yhteydet tiedotusvälineisiin hoitaa viestintäpalvelut
- Lausuntoja yhtymän nimissä antaa yhtymäjohtaja ja seurakunnan nimissä kirkkoherra
- Työntekijät eivät anna koskaan asianosaisten tietoja julkisuuteen
- Poliisi ilmoittaa tapahtuneesta menehtyneen omaisille ja virka-apua annetaan tarvittaessa
- Puhelinnumerot:
Yhtymäjohtaja 0505223285
Viestintäjohtaja 0405462713
YKN:n pj 0405747168
- Estä vahinkojen syntyminen
- Hälytä apua, hätäkeskus 112
- Ilmoita esimiehellesi
- Suuret vahingot ja kaikki onnettomuudet aina yhtymäjohtajalle, viestintäjohtajalle ja YKN:n puheenjohtajalle
- Noudata viranomaisilta ja esimieheltäsi saamiasi ohjeita
- Suuronnettomuus: seuraa uutisia
Suurista vahingoista ja kaikista onnettomuuksista tieto välitetään yhtymäjohtajalle, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja viestintäjohtajalle. Sama koskee muita kriisinomaisia tilanteita. Tärkeää on varmistaa, että heistä ainakin yksi saa tiedon. Tekstiviesti, sähköposti tai vastaajapalveluun jätetty viesti ei riitä. Pienissä vahingoissa riittää ilmoitus esimiehelle.
Onnettomuustilanteissa tiedotusvastuu muun muassa pelastustoimien etenemisestä on aina sillä viranomaisella, jolla on tilanteen johtovastuu, yleensä pelastustyötä johtavalla viranomaisella. Yhteydet omaisiin ja viranomaisiin hoitaa pääsääntöisesti pelastustoimi, joka tarvittaessa pyytää virka-apua seurakunnalta.
Seurakuntayhtymän nimissä lausuntoja antaa yhtymäjohtaja ja seurakunnan nimissä kirkkoherra tai heidän sijaisensa. Tiedotusvälineitä saattaa kiinnostaa ensimmäisen silminnäkijän tai muun asiaan keskeisesti liittyvän seurakuntien työntekijän henkilökohtainen kokemus. Haastattelutilanteessa on muistettava, että vääriä tietoja on vaikeaa jälkikäteen korjata ja väärät tiedot saattavat johtaa tilanteen hankaloitumiseen. Siksi haastatteluvastauksissa tulee pysyttäytyä omassa todellisessa, henkilökohtaisessa kokemuksessa, mutta ei ryhtyä arvioimaan syitä tai seurauksia.
Puhelinvaihde ja toimistonhoitajat ohjaavat kriisiin liittyvät yhteydenotot viestintäjohtajalle tai tapauskohtaisesti sovitulle muulle henkilölle.
Puhelinvaihteen numero on (08) 316 1300
Sairauskohtaus tai tapaturma
- Selvitä ja tarkista
-
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
- Anna tarvittaessa ensiapua
-
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tee hätäilmoitus
-
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Juumantie 126, KUUSAMO
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Näin elvytät
Potilaan elvyttäminen:
- Siirrä potilas väljempään tilaan.
- Avaa hengitystiet (Ojenna autettavan pää leuan kärjestä nostamalla ja toisella kädellä otsasta painamalla.)
- Aloita elvytys painalluksilla.
- Etsi painelukohta (rintalastan alaosasta kahden sormen leveyden verran ylöspäin).
- Vie kädet rinnalle päällekkäin ja paina rintakehää alas (älä ryskää!) tasaisesti (30) painalluksen verran.
- Käännä pää taaksepäin ja sulje nenä.
- Paina tiiviisti huulet huulia vasten.
- Puhalla aikuiselle sen verran kuin omista keuhkoista tulee yhdellä kertaa ja tee se kaksi kertaa (lapsille huomattavasti vähemmän, vauvalle poskosilla).
- Jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2, (kunnes autettava herää: liikkuu, avaa silmänsä ja hengittää normaalisti, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat.)
Verenvuodon tyrehdytys:
- Aseta potilas makuuasentoon.
- Jos verenvuoto on raajassa, kohota raajaa.
- Tyrehdytä vuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaa.
- Tee paineside
Sokkipotilaan ensiapu:
- Tyrehdytä verenvuodot.
- Aseta potilas pitkälleen jalat koholle.
- Peittele lämpimästi
- Huolehdi, että hengitystiet pysyvät avoimina.
- Käännä tajuton kylkiasentoon.
- Rauhoita potilasta.
- Älä anna juotavaa, koska se voi johtaa oksenteluun.
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Riekon edestä.
Tehdystä hätäilmoituksesta tai pelastusviranomaisten paikalle tulosta seurakuntamestari tai toiminnan vastuuhenkilö ilmoittaa jollekin seuraavista henkilöistä:
Yhtymäjohtaja, puh 0505223285
Viestintäjohtaja, puh 0405462713
Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, puh 0405747168
Turvallisuuspäällikkö, puh 040 847 7641
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Tienlaidassa pihalle tulon lähellä.
Toimenpiteet hätäpoistumistilanteessa
Palonalku on havaittu ja hätäilmoitus on tehty
OTA JOHTOVASTUU / TEE TILANNEARVIO
Toiminnasta vastaava henkilö
TEHTÄVÄT / TEHTÄVIEN JAKO
Määrää itsellesi apulaisia pelastustehtäviin henkilökunnan lisäksi
1. Selvitetään mistä hälytys aiheutuu
- Missä palaa, onko savua
- Alkusammutus käyntiin
2. Onko ihmisiä vaarassa
3. Päätös hätäpoistumisesta – johtovastuussa olevan on tehtävä ratkaisu
- Onko savua
- Päätös siirrytäänkö kiinteistöstä ulos
4. Hätäilmoitus tai varmistussoitto 112
5. Käske opastus ja liikuntarajoitteisten auttaminen
6. Kuuluta tilaisuuden keskeyttäminen ja kerro tilanne
- Ohjeet poistumisesta ja missä on kokoontumispaikka
- Mitä mukaan
- Tietävätkö kaikki
7. Käske tilojen tarkastus, että kaikki ovat poistuneet
- Ilmoitukset tarkastustuloksista
8. Nimeä johtaja kokoontumispaikalle
- Ensiavun järjestäminen
- Puuttuvien kysely
- Informaatio tilanteesta ja jatkosta
9. Yhteistyö pelastustyön johtajan kanssa
- Yleisavain
- Rakennuksen tuntemus
10. Ilmoitukset
- Yhtymänjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, viestintäjohtaja
- Lähin oma esimies
Toiminta kokoontumispaikalla
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.
- Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
-
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Kiinteistöpalvelut, puh. 0443161730, päivystys 0504657678
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneessa päärakennuksen kellarissa. Päävesisulku sijaitsee kattilahuoneen ovesta mentäessä vasemmalla. Lämmönjakohuoneesta jakautuu lämmin käyttövesi ja patteriverkoston lämmitys kaikkiin kiinteistöihin.
Kylmän käyttöveden katkaisu Riekon lämmönjakokeskuksessa.
Kiinteistöhuolto vastaa vesien katkaisusta kiinteistössä. - Lämmönjakohuone: Lämmönjakokeskus Riekon päädyssä, käynti ulkokautta
Päärakennuksen kellarissa - Sähköpääkeskus: Päärakennus: Koppelon toimistossa
Riekko: Riekon vasemmassa tuulikaapissa
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
- Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
Kun uhkaus tulee puhelimitse
- Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
- Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
- Kysele kysymyksiä.
- Missä pommi on?
- Miltä pommi näyttää?
- Milloin pommi räjähtää?
- Miksi?
- Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
- Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
- Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
- Onko hän kiihtynyt?
- Lukeeko hän viestin paperilta?
- Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
- Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
- Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.
Epäilyttävä esine tai uhkauskirje
- Älä koske esineeseen.
- Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
- Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
- Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
- Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.
Kun uhkaus tulee netin tms. alustan kautta
- Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
- Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 0443161730).
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Kynttilöiden turvallinen polttaminen
Kynttilöiden turvallisen polttamisen takaamiseksi, otattehan huomioon seuraavat seikat:
- Kynttilöitä saa polttaa vain tiloissa olevissa kynttiläjaloissa tai palamattomien alustojen päällä
- Varmistettahan, ettei kynttilöiden lähellä ole palavia tai helposti syttyviä materiaaleja, esimerkiksi verhoja
- Kynttilöitä ei koskaan saa jättää vartioimatta
- Kynttilöitä ei saa polttaa liian lähekkäin
- Leirikeskusten majoitustiloissa kynttilöiden polttaminen on kielletty
- Tutustuttehan myös kiinteistön alkusammutuskalustoon
- Ohjeistusta, kynttiläjalkoja ja alusia voi tiedustella henkilökunnalta
Hätätapauksessa soita 112
Väestönsuojelu
Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa. Kiinteistö kuuluu yleisen väestönsuojelun piiriin. Pelastustoimi varautuu alueelliseen väestönsuojeluun. Pelastustoimi varautuu toimimaan myös poikkeusoloissa. Keskeisiä tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaamismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta huolehtiminen. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta poikkeusolojen onnettomuustilanteissa. Viranomaiset ohjeistavat tarvittaessa väestönsuojiin siirtymisen.
Suojaväistö
Suojaväistöllä tarkoitetaan väestön siirtämistä johdetusti pois vaara-alueelta tilanteissa, joissa sen katsotaan aiheuttavan pienemmän riskin sisätiloihin suojautumiseen verrattuna. Tällaisia tilanteita ovat kaikki nopeasti kehittyvät vaarallisten aineiden onnettomuudet, voimakkaat palokaasujen aiheuttamat haitat, räjähdysvaara ja säteilytilanne.
Suojaväistö tehdään aina viranomaisten erillisen määräyksen perusteella. Viranomaiset ovat jo ennakolta suunnitelleet suojaväistön suorittamisen alueelta ja varanneet siihen tarvittavan kuljetuskaluston.
Irtaimiston säilytys
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii